Minua ilahduttaa, että suualueen ja hengityksen ongelmia on nyt vihdoin enemmän nostettu julkiseen keskusteluun myös Suomessa. Edelleen toivoisin keskusteluun lisää myofunktionaalista näkemystä ja ongelmien perussyyhyn paneutumista.

Tänään 25.2.2021 Helsingin Sanomissa oli mielenkiintoinen artikkeli: ”Leuan kipuihin on tehokas ilmainen hoitokeino.” Artikkelissa huomioitiin mm. se, että purentakiskot suojaavat hampaita ja tasaavat purentaa, -mutta eivät poista perusongelmaa esim. narskutukseen liittyen. Suualueen jumpan on todettu auttavan tehokkaasti kipuihin. Purentaelimistön toimintahäiriön kerrotaan tarkoittavan purentalihasten ja leuan alueen kipuja, särkyjä ja toiminnan häiriöitä. Mutta artikkelissa ei paneuduta siihen mikä aiheuttaa toimintahäiriöitä? Miksi ongelmat ovat niin yleisiä? Mitkä ovat purentalihasten ja syömisen vaikeudet tarkemmin analysoituna?

Suualueen jumppa on tosiaan tehokasta. On olemassa yleisiä, hyviä, rentouttavia ja lihaksia vahvistavia liikkeitä ja harjoituksia. Mutta ongelmiin ja kipuihin liittyen, harjoittelun tulisi lähteä liikkeelle yksilöllisesti ja perustua asiantuntijan arviointiin. Suualueen ja ongelmien perussyy on arvioitava ja sitten suunniteltava hierarkkinen harjoitusohjelma. Mikä on jumpan tavoitteena? Kipujen lievitys, rentoutus, lihasvoiman lisääminen vai pysyvä vaikutus/muutos?

Erillisellä jumppaohjelmalla on kuitenkin vaikea vaikuttaa ei-tahdonalaisiin, automaattisiin toimintoihin ja suualueen vakiintuneisiin lepoasentoihin mikäli tarkempi analyysi ja kuntoutussuunnitelma puuttuu. Ja artikkeliin liittyen, tämä ei ilmeisesti olekaan tavoitteena. Artikkeli viittaa väitöskirjatutkimukseen, joka totesi lihasharjoittelun antaneen yhtä tehokkaita tuloksia kuin purentakiskokin. (Purentakiskolla todetaan kuitenkin olevan lähinnä suojaavia vaikutuksia.) Ja tulokset liittyvät todella tärkeään kipujen lieventämiseen ja samalla loogisesti psykologisiin vaikutuksiin. Mutta ilmeisesti ne eivät kuitenkaan liity perusongelmien korjaamiseen tai pysyvän muutoksen aikaan saamiseen.

On tosiaan syytä huomioida, että suualueen perusasentojen virheasennot, virheellinen hengitystapa ja virheliikkeet (esim. syödessä) ovat toisiinsa vaikuttavia ongelmia. Mikäli ihmisellä on esimerkiksi automatisoitunut, virheellinen nielemistapa, sen korjaaminen vaatii asiantuntijan kuntoutusta. Usein myös harjoittelun apuvälineitä. Tässä tapauksessa kasvolihasten jumppa ei kohdistu perusongelmaan, joka vaikuttaa taustalla ei-tahdonalaisesti joka päivä. Me nielemme noin 500-700 kertaa päivässä. Jos se tapahtuu automaattisesti virheellisesti joka kerta, sillä on seurauksia. Mutta…nielaisu on silti hetkellinen tapahtuma, jonka jälkeen suu palautuu lepoasentoon. Jos tuo lepoasento on virheellinen, sillä on vielä suurempia vaikutuksia kasvoihin, suuhun ja hengitykseen. Joten. Kokonaisvaltainen arvio ja hierarkkinen harjoitteluohjelma. Asiantuntija arvioi MITÄ, MIKSI ja MITEN harjoitellaan?

Sekä hammashoidon, että puhe- ja fysioterapeuttien, tulisi huomioida aktiivisen ja passiivisen harjoittelun erot. Aktiivisilla harjoituksilla voimme pyrkiä muuttamaan virheliikkeitä ja tämä on tietenkin tärkeää. Esimerkiksi virheliikkeet syödessä. Passiivinen harjoittelu taas liittyy virheellisiin lepoasentoihin, ja samalla hengitystapaan. Näillä on vaikutuksia anatomiaan, fysiologiaan ja terveyteen. Hierarkkinen järjestys on se, että ensin lähdetään vahvistamaan oikeita perusasentoja, ja samalla automatisoituneita, ei-tahdonalaisia toimintoja liittyen hengitykseen ja syömiseen. Näiden rinnalla ja jälkeen vuorossa on virheliikkeistä poisoppiminen.

Harjoittelussa on toki huomioitava myös kipujen ja lihasjumien hoito harjoittelun/kuntoutuksen aikana. Tähän tuo helpotusta usein esim. VoiceWell-hoito, rentouttavat jumppaliikkeet, kasvojen hierontalaitteet ja myös erityiset myofunktionaaliset harjoittelun apuvälineet.

Ja vielä..kaiken muun kompleksisesti toisiinsa vaikuttavien tekijöiden lisäksi, suualueen virheasennot altistavat haitallisille tavoille, jotka sitten edelleen vaikuttavat haittaavasti suun toimintaan. Esimerkiksi kynsien pureminen, alahuulen vetäytyminen yläetuhampaiden alle, ja tietenkin se suuhengitys. Nämä kaikki voivat vaikuttaa myös purentaan.

X