Hengitys

NENÄ ON HENGITTÄMISTÄ VARTEN, SUU SYÖMISTÄ VARTEN!

SUUHENGITYS ON HAITALLISTA

Länsimaissa suuhengitys, purennan häiriöt, syömisen vaikeudet ja uniapnea ovat yleistyviä lääketieteellisiä ongelmia.

IHMISEN KUULUU HENGITTÄÄ NENÄN KAUTTA AINA, LEVOSSA JA NUKKUESSAAN.

Ihmisellä on kaksi väylää hengittää, joista nenähengitys on ensisijainen ja tehokkain tapa, suuhengityksen toimiessa lähinnä varakeinona. Ihmisen syntymään ja varhaiseen eloonjäämiseen liittyy olennaisena kahden rinnakkaisen hengitystavan mahdollisuus. Syömisen kehitys ja hengitystavan kehitys liittyvätkin merkittävästi toisiinsa, jonka vuoksi pienten lasten syömisongelmien yhteydessä tulisikin arvioida ja kuntouttaa myös hengitys. Ja toisinpäin; suuhengittäjän syöminen ja nieleminen tulisi myös arvioida ja kuntouttaa.

Nenähengityksellä on tärkeitä tehtäviä. Nenä kosteuttaa ja lämmittää sisään hengitettävää ilmaa. Nenän sivuontelossa muodostuu typpioksidia, joka on viruksia ja bakteereja tuhoavaa ainetta. Se jää saamatta, jos hengittää suun kautta.

Hengityksen kuuluu olla nenähengitystä, rauhallista ja pehmeää, äänetöntä. Rauhallinen hengitystapa liittyy parasympaattisen hermoston toimintaan; ihminen on levollinen, elimistö toimii hyvin (esim. ruoansulatus), stressitasot ovat matalat ja toiminnalle, ajattelulle ja oppimisella on hyvät edellytykset.

HAITAT

Lapsilla jatkuva suuhengitys voi aiheuttaa purentaongelmia ja kasvojen (luuston) kehityksen häiriöitä. Suuhengityksellä ja oppimisvaikeuksilla on myös löydetty yhteyksiä tutkimuksissa. Myös aikuisilla suuhengitys vaikuttaa edelleen suualueen ja kasvojen lepoasentojen virheellisyyteen. Lisäksi suuhengitys liittyy pahanhajuiseen hengitykseen, karieksen kehittymiseen, ienongelmiin, sekä nielu- ja suuinfektioihin.

Tyypillisiä suuhengityksen ja kasvojen alueen virheasentojen ongelmia ovat:

  • kuorsaus
  • narskutus
  • purentahäiriöt
  • huono uni, krooninen väsymys
  • levottomuus, oppimisen ja keskittymisen vaikeudet
  • syömisen ja nielemisen ongelmat
  • puheen tuoton vaikeudet
  • kasvojen alueen, niskan ja hartioiden kivut, päänsärky

Suun kautta hengitettäessä poistuu hiilidioksidia liikaa ja lopputuloksena ihminen ylihengittää. Tämän seurauksena keuhkoissa poistuu verestä enemmän hiilidioksidia kuin aineenvaihdunnan tuloksena syntyy. Tällöin aivot tulkitsevat tilanteen uhkatilanteeksi ja sympaattinen hermosto aktivoituu aiheuttaen “taistele tai pakene” -reaktion. Merkittävä esimerkki ylihengittämisestä on hyperventilaatio ja esim. paniikkihäiriö. Mutta tämän kaltainen hermoston reaktio on tyypillistä myös stressitilanteissa. Nykyaikana ihminen kokee usein pitkittynyttä stressiä, jolloin ylihengittäminen voi muuttua krooniseksi.
Kun ihmisellä on paniikkihäiriö, hän on hyvin ahdistunut tai peloissaan; hänen hengityksensä kiihtyy, pinnallistuu ja on siis ylihengittämistä, sympaattinen hermosto on aktivoituna. Tällöin on tärkeää saada hengitys kontrolloitua ja rauhoittava parasympaattinen hermosto jälleen toimimaan. “Taistele tai pakene” -reaktion aikana ei ole mahdollista ajatella rationaalisesti. Hengitysharjoituksia on tärkeää harjoitella ennakkoon, jotta niitä voidaan hyödyntää akuuteissa tilanteissa. Lapsen ollessa kyseessä, aikuisen tulee harjoitella lapsen kanssa ennakkoon ja ohjata haastavassa tilanteessa lasta hengittämään oikein.

SYYT JA YHTEYDET

Suuhengityksen syyt tulisi aina tutkia. Usein suuhengityksen taustalta löytyy infektiokierteitä, tukkoisuutta, astmaa ja allergioita. Lääketieteellinen arvio ja hoito on toteutettava, mutta näiden rinnalla on ensiarvoisen tärkeää opetella/ opettaa lapsella oikea hengitystapa. Jo vakiintunutta hengitystapaa on erittäin vaikeaa itsenäisesti muuttaa. Hengitystavan lisäksi on tärkeää tutkia ja arvioida suualueen asennot ja toiminta, joihin suuhengitys usein liittyy/vaikuttaa. Mikäli suualueen virheitä ei korjata, on harjoittelun tulos epävarmaa. Myofunktionaalisessa terapiassa arvioidaan kokonaisvaltaisesti suualueen virheasennot ja –toiminta, sekä hengitystapa, ja kuntoutetaan näitä kaikkia tarpeen mukaan, sekä ohjataan asiakas tarvittaessa erikoislääkärin konsultaatioon.

”Muista, että olet ROHKEAMPI kuin uskotkaan, VAHVEMPI miltä vaikutat, VIISAAMPI
kuin tiedätkään.”

-Nalle puh, (A.A. Milne)

Yhteystiedot

 Laillistettu puheterapeutti Mira Starck

 +358 40 579 6226 ( klo 15 – 16)

 puheterapia@prolingua.fi

 Hakokuja 1, 01360 Vantaa

X