Lapsen tunteet

Kasvaessaan lapsi opettelee ja omaksuu kieltä, sen merkityksiä ja käyttöä. Tunteiden tunnistaminen ja niistä kertominen on aikuisillekin haastavaa, saati sitten lapsille.

Kun lapsella on elämässään tai kehityksessään haasteita, olivat ne sitten minkälaisia tahansa; puhemotorisia, kielellisiä tai vaikkapa keskittymiseen tai käyttäytymiseen liittyviä, on niillä kaikilla vahva yhteys tunteisiin.

Kuinka lapsi voisi osata tunnistaa ja kertoa epämääräisistä peloista, tuntemuksista, ahdistuksesta ja pettymyksestä, jos hänen on vaikea tuottaa sanoja tai oppia käsitteitä?  Ehkä lapsi ilmaisee näitä tunteita haastavalla käyttäytymisellä, raivoamisella, huudolla, itkulla, vetäytymisellä, kieltäytymisellä? Tai ehkä hän vain sanoo: ”Masu on pipi.”

Ennen kuin voimme harjoitella vaikeimpia asioita, on meidän tehtävä harjoittelua perustasolla, helpompien käsitteiden ja tunteiden parissa. Harjoitellaan perustunteiden tunnistamista ja nimeämistä: ilo, suru, viha, harmitus, jännitys, ikävä. Aikuisella on tärkeä rooli, hän voi mallittaa arjessa omia tunteitaan, nimetä ne ja kertoa niistä. Kotona voidaan piirtää hymy- ja surunaamoja, käydä läpi päivän monia tunteita kuvien ja piirtämisen avulla.

 

 


Kun kohtaamme lapsen työ- ja päiväkoti/koulupäivän jälkeen, voimme vaihtaa laajat kysymykset: ”Miten päivä meni?”, ”Mitä teit tänään?”, tai aikuisille usein mieluisa kysymys: ”Mitä tänään oli ruokana?” , tarkempiin tunnekysymyksiin. Esimerkiksi:

”Mikä oli parasta tänään?”

”Kuka oli sinulle kiltti tänään?”

”Kenelle sinä olit kiltti?”

”Mikä teki sinut onnelliseksi tänään?”

”Oliko joku surullinen tänään?”

”Tekikö jokin asia sinut surulliseksi tänään?”

”Saitko halauksen joltain tänään?”

”Pelottiko sinua jokin asia tänään?”

OPI TUNTEMAAN LAPSEN KANSSA  

-Pelaamalla puheterapeutin kehittämään Kissan päivä -peliä, jonka avulla voidaan harjoitella tunteiden

ennakointia, tunnistamista ja nimeämistä.

Tutustu peliin Pelit-sivuilla, peli on tilattavissa Verkkokaupassa.

X